Aina välillä tänne kirjoitellessa tulee miettineeksi miksi ja kenelle tätä blogia pitää. Tiedän, että asioiden kirjoittaminen paperille (koneelle) jäsentelee omia ajatuksia ja pakottaa miettimään onko niissä mitään punaista lankaa tai totuuspohjaa. Se on jossain määrin tervettä perkausta ja saa omat harhakuvat melko näppärästi kiinni.
Samalla tulee väkisinkin mieleen, että kuka näitä lukee ja mitä siihen suuntaan on mahdollista antaa? En suostu kirjoittamaan kuin asioista, jotka koen olevan totta sillä hetkellä, vaikka spekulointia toki sisällytänkin. Tämän päälle tulisi olla sellainen aihepiiri, joka itseä jaksaa kiinnostaa. Se tulee oikeastaan automaattisesti, kun kirjoittaa blogia nimeltä polkeutumaton ja antaa itselle aika vapaat kädet aihepiirien suhteen. Viimeisenä ja ehkä tärkeinpänä olisi tarpeen kirjoittaa jotain mikä kiinnostaa lukijoita.
|
"Ensimmäinen on ilmainen"
|
Monia aiheita jätän suosiolla kirjoittelun ulkopuolelle, sillä omat mielipiteet/uskomukset/tieto vastaa hyvin paljon tietoa, joka on jo tarjolla suomen kielellä. Esimerkiksi EES-blogin "takia" vaikkapa symboliikasta kirjoittaminen on mielestäni melkoisen turhaa, kun siellä on jo järkyttävä määrä tietoa ja esimerkkejä tarjolla.
Tähän mennessä olen mennyt hyvin fiilispohjalta tekstien suhteen ja kirjoittanut siitä mikä tuntuu sinä päivänä oikealta. Ja jos en ole saanut tekstiä valmiiksi, niin tuolla niitä on luonnosten-hautuumaalla jonossa. Osassa on tullut tehtyä pidemmän aikaa taustatyötä vaikka sitä ei välttämättä itse artikkeliin tulisi näkyviin paljoakaan. Toisissa on jaksettu tehdä niinkin paljon, että laitan kuvan tekstiin ja linkitän sen muiden tarjoamaan taustatietoon.
Tästä ajattelin kirjoittaa, koska olen jonkin aikaa pyöritellyt mielessä ajatusta siitä, että kaikki tarvittava tieto on jo olemassa. Tähän kenties vahvasti liittyy ajatus siitä, että ihmisen elämä ei ole uuden opiskelua vaan vanhan uudelleen muistelemista.
"Anamnesis (m.kreik. ἀνάμνησις, anamnēsis, ”mieleen palauttaminen”)[1] on Platonilta peräisin oleva filosofinen termi, jolla viitataan ajatukseen siitä, että tietäminen on
sielussa jo olevien ideoiden uudelleen palauttamista mieleen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anamnesis
Esimerkiksi jos miettii sanontaa Kaadu seitsemän kertaa, nouse ylös kahdeksan. Jos tätä hioo ihan pikkuisen erimuotoon, niin "yö seitsemän kertaa, päivä kahdeksan". Ollaan päästy hämmentävän nopeasti Tarotin 78 korttiin, joita voi kuvata korteilla 7 ja 8. Seitsemäntenä vankkurit, joka kuvaa Ravun merkkiä ja kuuta. Kahdeksantena voima, joka kuvaa leijonaa ja aurinkoa.
Hyvin selvästi nähtävä yhtäläisyys, joka tulee menemään noin 99% ihmisistä ohi. Meinasi mennä itseltäkin ja varmuudella näitä valuu ohi vaikka kuinka monia.
Ehkä oikea tarve kirjoittelulle ei siis olekaan asian X alle poteroituminen, vaan linkityksen luominen jostain "syvemmältä" nykypäivän tasolle. Nostaa esille ne tilanteet, joissa symboliikalla on mahdollista nähdä jotain, mitä muut eivät huomaa. Tai uutisoinnissa nähdä sen maskin (pun intended) taakse.
Jos ajatusta mieleen palauttamisesta vie pidemmälle, niin kenties tässä pelkokerrointodellisuudessa tärkein osa muistamista olisi oppia kuuntelemaan itseään. Uskon, että tähän asiaan tarjoaa apua oma kroppa, joka pyytää mitä haluaa. Ihan syystä joskus tekee mieli nukkua pidempään tai syödä enemmän, vaikka "ei pitäisi". Apua luonnollisesti on tarjolla myös Tarotin tai vaikka astrologian kautta.
Tähän voisi olettaa kuuluvan myös sen, että eri ihmiset kiinnostuvat eri asioista. Erilainen musiikki toimii toiselle ja erilaiset harrastukset, ihmissuhteet, ympäristöt toimii toisille. Ehkä tässä on pelissä jonkinlainen "korkeampi taho" joka ohjaa kiinnostumaan aiheesta X, koska se auttaa muistamaan seuraavan askeleen. Tähän viittaisi myös se, että monet kiinnostavat asiat muuttuvat hyvin tyhjänpäiväisiksi, kunhan olet saanut niistä opit/muistijäljen.
Jos kaikki oppiminen on vain vanhan muistamista, niin tälläisessä muistamispohjaisessa oppimisessa on sisäänrakennettuna ongelmana se, että mitä pidemmälle pääset, sitä harvempi ihminen ymmärtää missä pisteessä olet. He who knows does not speak, he who speaks does not know-tyyppinen dilemma kenties.
Tämän lisäksi kaipaamasi tieto on aina vain hankalammin löydettävissä. Vähän niin kuin maailmaan olisi sisällytetty tasopohjainen järjestelmä kuten peleissä. Englanniksi oikea termi on varmaankin diminishing returns, eli olisiko vähenevät hyödyt(?). Tunnin urheilusuoritus tekee hyvää, mutta 15min lisää ei anna 25% lisähyötyä, kenties lähempänä 5% näin yleistäen. Voisiko tämän ajatella toimivan Jungin kollektiivisen alitajunnan tavoin - mitä useampi on vaikka 3.portaalla, sitä helpompi se on muistaa, koska muistijälki on vahvempi kollektiivisesti? 9. portaalla saat sitten jo mennä melkoisen solona, sillä suurin osa ei jaksanut edes portaille asti.
Me opitaan kenties pääasiassa muiden ihmisten kautta. Ihmiset, joilla on paljon muuttuvaa merkkiä (Kaksoset, Neitsyt, Jousimies, Kalat) syntymäkartallaan aiheuttaa muissa aikaan muutosta/ muuttuvat itse eniten. Uskon, että koska tätä prosessia ei ihan ymmärretä, se on aiheuttanut ahdistusta monessa ihmisessä. Tämän takia moni jossain vaiheessa elämää kokee tarvetta heittää hanskat tiskiin ja muuttaa lappiin kalastelemaan mökkiin. Ja se auttaa lähes varmasti, mutta melko hetkellisesti. Ei ihminen yleensä tarvitse monen vuoden erakkoelämää, että pääsee kasaamaan omat tunteet ja ajatukset.
Sen pitäisi olla säännöllistä hommaa ja paljon lyhytkestoisempaa kerrallaan. Silloin pystyy myös jatkuvasti peilaamaan itseään muihin ja tajuamaan missä itsellä on oppimis/muistamisvaraa. Jokaisella on tullut vastaan ihmisiä jotka ärsyttää yli kaiken, oli se sitten ylimielisyyden,tyhmyyden tai minkä tahansa vuoksi. Ja samalla on ihmisiä, jotka ovat jossain vaiheessa olleet todella ärsyttäviä, mutta jotka eivät nykyään aiheuta mitään tunteita. Helpoin ratkaisu olisi veikata, että nuo ihmiset oppivat tässä välissä käyttäytymään ja siksi eivät ota enää niin hermon päälle. Totuus on mitä todennäköisemmin se, että tuo henkilö on hoitanut hommansa ja tullut elämääsi ja näyttänyt sinulle mitä sinun pitäisi oppia/muistaa.
Yllä oleva on helppo todentaa omasta elämästä. Onko sinulla ollut tietynlaisia tilanteita, jotka toistuvat/toistuivat elämässä? Yleisimpiä esimerkkejä on nainen, joka ajautuu esimerkiksi suhteeseen pettävän miehen kanssa. Tai mies, jolle tullaan aina haastamaan riitaa?
Tämän hetkinen näkemykseni on, että jokin sinussa pyrkii varmistamaan, että kasvat sille tasolle mihin sinun pitää kasvaa. Oli se sitten "korkeampi minä", "sielu", "jumala", "luonto", "jotain ihan muuta" - sillä ei oikeastaan ole väliä. Tämä osuu vahvasti Jungin ajatuksiin arkkityypeistä, jotka jokaisen sisällä pyrkivät manifestoimaan omaa näkemystään.
Toivoin, että kun tämä teksti on loppu, olisi minulla myös tiedossa mitä haluan kirjoittaa jatkossa. Huomasin sen sijaan, että kyllä sitä tekstiä jaksaa taas kirjoittaa, kun etsii vain oikean aiheen siihen hetkeen. Hyvä, että muistui mieleen.